Department of Biomedical Engineering and Computational Science

Alkoholikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa 2000 luvun alussa

Researchers: Jarno Vanhatalo, Piia Mäkelä ja Aki Vehtari

Johdanto

Tällä sivustolla esitetään lisämateriaalia artikkeliin: Vanhatalo, J., Mäkelä, P., and Vehtari, A. (2010). Alkoholikuolleisuuden alueelliset erot suomessa 2000-luvun alussa. Yhteiskuntapolitiikka, 75(3):267-275. Ongelma-asettelu, tulokset ja menetelmät on kuvattu artikkelissa. (Yhteiskuntapolitiikka)

Tutkimus tehtiin osana Teknillisen korkeakoulun TERANA-hanketta (Terveydenhoidon uudet analyysimenetelmät), joka oli osa TEKESin FinnWell-ohjelmaa 2005~2009. Tutkimuksessa käytetty tilastollista mallinnusohjelmaa GPstuff.

1. Alkoholikuolleisuus vuosina 2001-2005

Kuvassa 1 esitetään alkoholikuolemien kuolleisuussuhteen posteriorimediaani, sen alueellinen komponentti ja väestöntiheydestä riippuva komponentti. Malli, jota näiden tulosten saamiseksi käytettiin, sisältää alueellisesta ja väestöntiheydestä riippuvan korrelaatiokomponentin. Tällöin alueellisen tasoituksen lisäksi kuolleisuussuhdetta tasoitetaan myös väestöntiheyden mukaan. Ennakko-oletus on siis, että kaksi ruutua ovat sitä enemmän samankaltaisia mitä lähempänä ne ovat toisiaan alueellisesti ja mitä samankaltaisempi väestöntiheys niissä on.

Kuolleisuussuhde (vasen kartta kuvassa 1) ja posterioritodennäköisyys (kuva 2) kartan voi avata Google Mapsiin alla olevien linkkien avulla:

Kuolleisuussuhde (vasen kartta kuvassa 1) ja posterioritodennäköisyys (kuva 2) kartan voi avata Google Earthiin alla olevien linkkien avulla:

Google Earth kuvissa värikartta ei ole oletusarvoisesti läpikuultava, mutta sen saa läpikuultavaksi vasemmassa laidassa olevan liukusäätimen avulla.


Kuva 1. Alkoholikuolleisuuden kuolleisuussuhde vuosina 2001-2005. Vasemmalla koko kuolleisuussuhde, keskellä alueellinen komponentti ja oikealla väestöntiheyden vaikutus. Vasemman puoleisessa kuvassa yhtä isommat luvut kertovat, että alkoholikuolleisuus on väestörakenne huomioiden koko Suomen keskiarvoa suurempi ja pienemmät luvut, että se on pienempi. Vasemman puoleinen kuva muodostuu väestöntiheyden ja alueellisen vaihtelun yhteisvaikutuksena. Oikeanpuoleisessa kuvassa kuvataan kuinka kuolleisuussuhde nousee ruudun väestöntiheyden funktiona ja keskimmäisessä kuvassa kuinka se vaihtelee alueittain, kun väestöntiheyden vaikutus ruudun kuolleisuussuhteeseen on poistettu. (Lääninrajat © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Helsinki)

Figure 1

Kuva 2. Posterioritodennäköisyys, että kuolleisuussuhde on koholla vuosina 2001-2005. Punaisella merkityillä alueilla todennäköisyys, että kuolleisuussuhde on koholla on yli 80%. Sinisellä merkityillä alueilla todennäköisyys, että kuolleisuussuhde on koholla on alle 20%.

2. Alkoholikuolleisuuden muutos vuosien 1991-1995 ja 2001-2005 välillä

Kuvassa 3 esitetään Alkoholikuolleisuuden kuolleisuussuhteen muutos vuosien 1991-1995 ja 2001-2005 välillä. Tulos on laskettu siten, että molemmille aikajaksoille on sovitettu sama tautikartoitusmalli kuin kuvien 1 ja 2 tuloksiin on käytetty. Näistä malleista on saatu kuolleisuussuhteen alueellinen jakauma molemmille aikajaksoille. Tämän jälkeen vuosien 2001-2005 kuolleisuussuhde on jaettu vuosien 1991-1995 kuolleisuussuhteella ja tämä on piirretty kartalle.

Kuolleisuussuhteen muutosta esittävän kartan kuvassa 3 voi avata Google Mapsiin alla olevan linkkin avulla:

Kuolleisuussuhteen muutosta esittävän kartan kuvassa 3 voi avata Google Earthiin alla olevien linkkien avulla:

Figure 1 Figure 1

Kuva 3. Vasemmalla vuosien 2001-2005 ja 1991-1995 kuolleisuussuhteiden suhde. Yhtä isommat luvut kertovat, että alkoholikuolleisuus on lisääntynyt kyseisellä alueella vuosien 1991-1995 jälkeen ja pienemmät luvut, että alkoholikuolleisuus on vähentynyt. Oikealla kuolleisuussude vuosina 1991-1995 vertailtavaksi kuvan 1 kanssa. (Lääninrajat © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Helsinki)

Viitteet

  • Ahmad, Omar B. & Boschi-Pinto, Cynthia & Lopez, Alan D. & Murray, Christopher J. L. & Lozano, Rafael & Inoue, Mie: Age standardization of rates: A new WHO standard. GPE Discussion Paper Series 31 (2000): 1-14
  • Best, Nicky & Richardson, Sylvia & Thomson, Andrew: A comparison of Bayesian spatial models for disease mapping. Statistical Methods in Medical Research 14 (2005): 35-59
  • Gelfand, Alan & Key, Dipak & Chang, Hong: Model determination using predictive distributions with implementation via sampling-based methods. Teoksessa: Bayesian statistics 4. New York: Oxford University Press, 1992
  • Korpi , Helena & Huohvanainen, Mauno (toim.): Kuolemansyyt 2007. Helsinki: Tilastokeskus, 2009
  • Martelin, Tuija & Koskinen, Seppo & Valkonen Tapani. Teoksessa: Aromaa, Arpo & Huttunen, Jussi & Koskinen, Seppo & Teperi, Juha (toim.): Suomalaisten terveys. Helsinki: Duodecim, 2005
  • Mäkelä, Pia & Ripatti, Samuli & Valkonen, Tapani: Alue-erot miesten alkoholikuolleisuudessa. Suomen Lääkärilehti 56 (2001): 2513-2519
  • Paljärvi, Tapio: Suomen ruotsinkielisten ja suomenkielisten erot alkoholin käytössä ja juomatavassa. Pro gradu-tutkielma. Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Kuopio: Kuopion yliopisto, 2003
  • Poikolainen, Kari. Alcohol poisoning mortality in four Nordic countries. The Finnish foundation for Alcohol Studies 28 (1977)
  • Richardson, Sylvia & Thomson, Andrew & Best, Nicky & Elliot, Paul: Interpreting Posterior Relative Risk Estimates in Disease-Mapping Studies. Environmental Health Perspectives 112 (2004): 1016-1025
  • Ruuth, Paula & Virtanen, Ari & Virtanen, Sirpa & Wahlfors, Lennart: Alkoholi ja huumeet alueittain 2006. Stakes, tilastotiedote 2/2008
  • Vanhatalo, Jarno & Pietiläinen Ville & Vehtari, Aki: Approximate inference for disease mapping with sparse Gaussian processes. Statistics in Medicine (2010): tulossa
  • Vehtari, Aki & Lampinen, Jouko: Bayesian model assesment and comparison using cross-validation predictive densities. Neural Computation 14 (2002): 2439-2468
  • Warsell, Leena & Tenkanen, Tuomas: Yhdyshenkilöverkostosta seutujen päihdetyöhön. Raportteja 30. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2009
  • World Health Organization: Global Health Risks: Mortality and burden of disease attributable to selected major risks. Geneva: World Health Organization, 2009.